Tänään on hyvä päivä. Tai ei ehkä hyvä, mutta parempi kuin moni muu päivä viime viikkojen aikana.

 

Sain lykättyä eräpäiviä.Kelasta soittivat ja ilmoittivat, että laittavat hakemukseni kiireelliseen käsittelyyn, vaikkakin siellä oli epäselvyyksiä saikkutodistusten kanssa. Soitto mtt:lle ja sieltä lähetetään selvitys saikkutodistuksista ja päivämääristä. Pääsin itse vähän helpommalla.

Jaksoin leipoa JA tehdä ruokaa. Siivosin. Koska olen viimeksi ollut näinkin energinen? En muista. Johtuukohan tämä siitä, että nukuin viimeyön ilman unettomuuteen vaikuttavia mielialalääkkeitä. Ehkä. Enpähän ainakaan ollut aamulla tokkurassa.

Hain myös siskonpoitsun meille pariksi tunniksi. Hän kertoi, että luokkakaverit olivat olleet kateellisia tekemästäni "Duudsonit"-piposta. Hah.

 

 

Viikonloppu. Se pelottaa. Se tuntuu epätodelliselta. Se tuntuu niin kaukaiselta. Hautajaiset. Ensimmäiset muutamaan vuoteen. Miten siellä kuuluu olla? Mitä tunteita se minussa herättää? Millainen minun oloni tulee olemaan? Ehkä pitäisi olla vain huolestumatta, katsoa vaatteet ja antaa päivien ja hetkien viedä...

 

Näin unta, että meillä oli seitsemän kania, kolme frettiä ja kaksi marsua. Iski pupukuume. Ihan kuin nuo kolme ei riittäisi...